Kirjoittajan Karina Horsti arkisto

Vihuri järjesti yhdessä tamperelaisen Hiking Travelin kanssa melontaohjaajakurssin Rauhaniemen vajalla ja lähivesillä 5.-7. elokuuta 2022. Näin Vihurille koulutettiin yhdeksän uutta ohjaajaa peruskursseja, keskiviikkomelontoja, soveltavaa melontaa ja retkiä vetämään.

Kurssin ennakkovaatimuksena oli Meloja 2-taitokoe. Taidot, kuten melaperäsimen käyttö, kanttaus, keulapyörähdys ja pysähdys näytettiin kurssin kouluttajalle Tapio Tyllilälle ohjaajakurssin ensimmäisenä iltana Rauhaniemessä. Kaikki näytöt menivät nappiin, jopa niin nappiin, että eräs kurssilainen kuuliaisesti meloi eteenpäin päin estettä, koska pillinvihellystä pysähtymismerkiksi ei kuulunut.

Kouluttajina toimivat Tyllilän lisäksi Vihurin tutut taiturit Sari Kiuru ja Ville Mantere. Ensimmäisenä varsinaisena koulutuspäivänä kurssilaiset esittivät kukin vuorollaan peruskurssilla käytäviä asioita maalla ja vesillä. Kunkin koulutusnäytön jälkeen ryhmä esitti kysymyksiä kahdessa eri roolissa: ensin peruskurssilaisina ja sitten ohjaajakurssilaisina. Keskustelimme paljon siitä, miten jokin taito on meille itsellemme jäänyt mieleen. Esimerkiksi melaotteen moni hoksaa koodisanoilla ”ylikypsä banaani”.

Seuraavana aamuna oli päätettävä yhteinen turvasana, ”tosi vaara”, jota onneksi ei tarvittu. Ohjelmassa oli helpon tason retki, jolla ”sattuu ja tapahtuu”. Nässy kohteli meitä kuten kunnon harjoitusta haluavia melojia kuuluukin kohdella: tuuli oli lähes kymmenen metriä sekunnissa, mikä nosti kunnon aallokon. Kypärät olivat tarpeen, kun vähän väliä kajakit “kaatuivat”, ja eräskin “hypotermiaan vaipunut” meloja piti raahata rantaan Tapatoralle. Pääsimme sentään läheiselle tulipaikalle eväitä syömään.

Kyselin eväiden lomassa kurssikavereiltani, miksi he innostuivat ohjaajakurssista. Joitakin vastauksia:

• Kalenterissa elokuussa kummitteleva tasokoe motivoi harjoittelemaan melontatekniikkaa kesän aikana. Järjestimme harjoituksia keskenämme ja kokeneempien vihurilaisten johdolla.
• Tekniikasta on monenlaista iloa. Nyt osaan tyylikkään pehmeästi lipua laituriin melaperäsintä hyödyntäen.
• Muita syitä kurssille osallistumiseen ovat mahdollisuus järjestää omannäköisiä retkiä muille. Kurssilla kehittyy melojana ja ohjaajana.
• Monelle retken vetäminen tai peruskurssilla ohjaaminen ovat mieluisimpia tapoja talkoilla. Kursseilla, keskiviikkomelonnoissa, soveltavassa melonnassa ja retkillä tutustuu uusiin ihmisiin ja saa melontakavereita.

Ja kukapa ei haluaisi uutta hienoa titteliä!

Teksti: Karina Horsti
Kuvat: Ville Mantere (VM), Karina Horsti (KH), Ea Alatalo (EA)