Etusivu » Posts tagged 'Esa Räsänen'
Tag Archives: Esa Räsänen
Vihurin hallitus esittäytyy
OSA 1
Kevään vuosikokouksessa valittiin seurallemme uusi johtokunta.
Puheenjohtajana jatkaa Minna Kantsila, varapuheenjohtajana Ville Mantere, taloudenhoitajana Katri Kantola. Sihteeriksi valittiin Teemu Marku. Muut johtokunnan jäsenet ovat Marjo Puro, Johanna Mäenalusta, Niila Paloniitty, Marko Marenk, Esa Räsänen, Jarkko Uitti ja Jaska Kallio. Johtokunnan jäsenet esittäytyvät. Tässä neljä ensimmäistä esittelyä.
Ville Mantere on ollut Vihurissa vuodesta 2010. Hän on kurssijaoksen vetäjä ja varapuheenjohtaja.
Ville kertoo kuinka hän on päätynyt melonnan pariin: ”Vuonna 2002 perustimme melontakaverin kanssa melontaseuran. Ei meillä ollut mitään koulutusta melontaan. Kunhan kauhoimme Kymijoella keskenämme. Ilmoittauduimme ohjaajakurssille, jotta saimme pidetyksi peruskursseja ja lisää melojia seuraamme. Ohjaajakurssin pääsykokeena oli kutakuinkin nykyisen EPP2 taitotestin läpäisy. Olimme taitotestin jokaisessa suorituksessa tarkoituksella viimeiset näytön antajat. Siksi, ettemme tienneet juuri mitään oikeista tekniikoista ja saimme katsella muutaman mallisuorituksen ennen omaa plagiointia.
Siitä se lähti liikkeelle. Nyt Myllykosken Ladulla on Kymijoen rannalla upea vesistökeskus, paljon kajakkeja ja paljon aktiivisia melojia. ”
Ville kertoo, että aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan: ”Meloin Helsingin edustalla iltahämärässä keltaisella Prion Barracudallani. Eipä ollut valoja kajakissa, eikä otsalamppuakaan ja siitä sainkin maksaa hinnan. Moottorivene lähestyi vasemmalta keula ylpeästi pystyssä ja suunta oli suoraan minua kohti. Mietin, pitääkö väistää kovaa meloen, sata mnopeeaa, vai peruuttaa vai huitoa merkinantoja melalla. Moottoriveneen suunta ei ollut vakaa ja tein kaikkia edellä mainittuja peliliikkeitä. Vene lähestyi ja otin viimeisen spurtin eteenpäin – turhaan. Vene kaartoi samalla loivasti ja suunta oli jälleen kohti minua. Eäisyys oli jo melko pieni, pelottavan pieni ja päätin jättää kajakin. Kajakki kumoon, aukkari auki, ponnistus alaspäin ja reippaita uimaliikkeitä kohti meren pohjaa turvaan. Olettaakseni riittävän syvällä käännyin ja katsoin ylöspäin. Moottorivene meni ehkä muutaman kajakinmitan ohi. Ei siis olisi ollut välttämätöntä poistua kajakista, mutten uskaltanut seurata tilannetta liian pitkälle. Ei vara venettä kaada – kajakin kylläkin.”
Vihurin toivoisin edelleen kehittyvän seurana, jossa harrastetaan kaikkia melonnan lajeja, jotka meidän olosuhteissamme onnistuu. Eri melontalajit ovat tasa-arvoisessa asemassa ja kaikki puhaltavat yhteiseen hiileen. Retkimelojat kannustavat ja tukevat eri íkäisiä kilpureitamme ja vastavuoroisesti kilpamelojat opastavat retkimelojia melontatekniikassa. Kurssien ohjaamiset ovat haluttuja talkootöitä kaikille ja vahva me-henki vallitsee Rauhaniemessä ja Kaukajärvellä. Vihuri kasvaa ja rakennamme uuden vajan lisäkalustolle vanhaa kunnostettua vajaa unohtamatta.
Kesällä pelataan pooloa Kaukajärvellä ja laitetaan Kajakin porukalle kovasti kampoihin. Melontakoulussa on säpinää ja talveksi junioreilla on oma uimahallivuoro. Kilpamelojat eri ikäluokissa ovat kotimaan kärjessä ja muutama kansainvälinenkin tähti kuuluu joukkoomme. Koskimelojat puljaavat ympäri Suomen kuohuvia koskia ja treenaavat Tammerkoskeen rakennetulla lyhyellä koskimelontaradalla. Retkiä on monenlaisia ja kaikki löytävät itselleen sopivan mittaisia maisemakierroksia. Keskiviikkomelonnoissa melojia ja SUP-lautailijoita niin paljon, että Rauhaniemessä laiturimme kupeessa kelluvaan saunalauttaan täytyy jonottaa vuoroaan. Soveltava melonta jatkaa suosiotaan ja Vihuri on toimiva sekä tasa-arvoinen melontaseura kaiken ikäisille, taustaisille ja kuntoisille melojille 🙂
Vihurin muodostuu Jäsenistään, meistä. Mitä enemmän annamme seuralle, sen enemmän seura voi antaa meille.
- Johanna Mäenalusta
- Vihurin jäsenenä vuodesta? 2013
- Olen johtokunnassa ensimmäistä kautta. Varsinaista vastuutehtävää minulla ei ole, mutta koitan pitää retkimelojien ääntä kuuluvilla.
- Mun juttu on (eväs)retkimelonta. Koskireissutkin käy, jos on hyvät eväät. Olen myös ohjaaja ja mukana kurssitouhuissa, jos ennätän.
- Kerro jokin mukava melontaan liittyvä muisto Näitä on monta! Aika vähän on tullut huonoja retkiä tehtyä. Ehkä spessuimpia on olleet Utön ja Bengtskärin meriretket viime ja toissa kesänä. Ennen en ollut merellä melonut ja koukkuun jäin. Ja oli hyvät eväät.
- Mieleenpainunein kämmi tapahtui ennen Vihurin aikojani eräällä ruotsalaisella kanoottiklubilla. Aurinkoinen ja tyyni keli, bikinit, ei aukkopeitettä, ei aurinkorasvaa. Kirkkaanpunaiset etureidet muuten valkoisissa jaloissa olivat tämän jälkeen sekä kipeät että nolot. Ja pitkään.
- Viihdyn, kun seuran toiminta jatkuu monipuolisena jatkossakin. Silloin en kerkeä tylsistymään ja pääsen haastamaan itseään uusissa jutuissa.
- Kolme vinkkiä omasta kokemuksesta: Retkiruoan ei tarvitse olla ankeaa lisää vain vesi -kamaa, Haukisaaren vieressä on retkikohteeksi kiva luolasaari Lassinlinna ja poolotreeneihin on ookoo osallistua, vaikkei osaa heittää palloa.
- Teemu Marku
- Vihurin jäsenenä vuodesta? 2016
- Tehtäväsi johtokunnassa: Sihteeri
- Mitä teet Vihurissa? Pääosassa omatoiminen retkimelonta, mutta sitä tukemaan on hyvä joskus eksyä koskeen, salivuorolle, uimahallille…
- Kerro jokin mukava melontaan liittyvä muisto: Koski1 -kurssin 1. lähtö laiturista kun ohjaaja työnsi vauhdilla veteen ja se tunne kun tajuat, että olet pystyssä, hampaat tallella ja häntäluukin on ehjä.
- Kerro jokin melontaan liittyvä kommellus/hassu tapahtuma/kun kaikki ei mennyt niin kuin suunniteltiin: Kokemäenjoella leppoisan melonnan keskeytti pohjasta irronnut kaasuuntunut uppotukki, joka pullahti pintaan noin kymmenen metrin päässä ja melko korkealle. Oli lähellä ettei vaihtoalusvaatekerta tullut tarpeeseen.
- Toiveita tai tulevaisuudensuunnitelmia Vihurin toiminnan tai melonnan suhteen? Toivottavasti jäsenmäärä, varsiinkin aktiivisten, pysyy hyvällä tasolla ja toiminnan monimuotoisuus säillyy. Henkilökohtaisesti toivon lisää kilometrejä niin hyvässä kuin huonossakin säässä.
- Mitä muuta haluat vielä tuoda esille? Muistakaa juoda vettä.
Esa Räsänen
- Vihurin jäsenenä vuodesta? 2016
- Tehtäväsi johtokunnassa: Kilpajaoksen vetäjä
- Mitä teet Vihurissa? Kilpajaoksen kanssa koordinoin Vihurin kilpailutoimintaa erityisesti rata- ja maratonmelonnassa ja toimin myös muun kilpatoiminnan yhteyshenkilönä. Olen myös aktiivisesti mukana lapsi- ja nuorisotoiminnassa sekä kuntomelonnan puolella
- Tyynet kesäaamut Kaukajärvellä ovat parasta! Edellinen Tampere-melonta jäi myös mieleen: tuuli oli kova enkä uskonut selviäväni kaatumatta, mutta maaliin kuitenkin päästiin. Myös seuramme järjestämistä viikoittaisista tasoituskisoista on hienoja muistoja, kun on voinut (pienen etumatkan turvin) päihittää kansainvälisen tason melojia!
- Kilpakajakin kanssa on ollut monenlaisia kommelluksia. Viime kesänä menin nurin keskellä mökkijärveä enkä onnistunut läheisen saaren rannasta kipuamaan kajakkiin takaisin. Uin sitten n. puoli kilometriä takaisin mökille. Se on aika pitkä matka uida kajakin kanssa.
- Tietysti toivon, että seuran toiminta entisestään kasvaa ja kehittyy, ja että melontaolosuhteita saadaan parannetuksi sekä Rauhaniemessä että Kaukajärvellä. Olisi hienoa saada yhteisponnistuksin naapuriseurojen kanssa Kaukajärvelle sellainen melonta- ja soutustadioni, joka täyttää nykyiset kansainväliset kilpailuvaatimukset. Nuorisotoiminnan lisääntyminen on ollut hienoa ja toivon sen jatkuvan. Kilpajoukkueelle realistinen tavoite olisi Suomen Cupin seuramestaruus (v. 2018 toinen sija). Omalla kohdallani koitan pitkällä tähtäimellä parantaa melontakuntoa, tekniikkaa ja tasapainoa. Haasteita riittää!
- Jos kilpa- tai kuntomelonta erityisesti kiinnostaa ja niihin liittyen on kysymyksiä, niin minuun voi mielellään ottaa yhteyttä!