Koskimelonta
Koskimelonta on yleinen kattonimike monipuoliselle harrastusryppäälle, johon liittyy virtaava vesi. Vihurissakin harrastetaan monipuolisesti koskimelontaa sekä sen talviharjoittelumuotoja. Kilpailumielessä koskimelonnan helpoiten tunnistettavia alalajeja ovat kesäolympialaji koskislalom, koskisyöksy, koskenlasku ja freestyle-rodeo.
Koskenlasku
on uusia nykylajeja. Koskenlaskuun yhdistetään myös harrastemielessä tapahtuva jokiretkeily vähän vaativimmissa koskissa. Koskenlaskussa on myös kilpailulaji, boater cross. Siinä 4 kilpailijaa lähetetään yht’aikaa radalle eli kilpailussa kilpaillaan toisia ihmisiä vastaan. Talvilajeista ski cross muistuttaa boatercrossia eniten. Boater crossissa on tarkoitus meloa rata lähdöstä maaliin mahdollisimman nopeasti ja tietenkin tullen ensimmäisenä maaliin. Matkalla on poijuja jotka yleensä pitää kiertää poijun ja rannan välistä, suunta on vapaa. Boater cross-lajissa käytetään maksimissaan 260 cm pitkiä, yleensä muovisia koskenlaskukanootteja.
Koskenlaskuun kuuluu myös koskimelonnan extreme-puoli, missä vesiputouksia ja vaikeita koskia lasketaan kajakeilla. Tällä hetkellä korkein onnistuneesti laskettu vesiputous on 60 m korkea.
Tampereen ympäristö 100 km säteellä tarjoilee myös alueemme melojille monipuolisia koskenlaskupaikkoja. On helppoja 1-luokan koskia päättyen aina 6-luokan koskeen. Koskiluokittelusta enemmän tämän sivun lopussa.
Myös Suomessa on monia aktiivisia koskenlaskijoita, joiden reissut yleensä suuntautuvat Pohjois-Ruotsiin ja Norjaan. Mutta onhan vihurilainen meloja käynyt Uudessa-Seelannissakin, kts. Meloja-lehti 1/2010.
Freestyle-melonta eli koskirodeo
on myös kohtuullisen uusi laji. Viimeisen kymmenen vuoden aikana harrastajamäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Lajissa on tarkoitus tehdä akrobaattisia liikeitä jossain joen aallossa tai stopparissa. Ts. lajissa pysytään rantaan nähden lähes paikoillaan ja käytetään veden voimaa temppujen tekemiseen. Veden voima ei ole pientä. Jos joki virtaa 3 m3/s jonkin paikan ohi, niin voi ajatella että joka sekunti ohi ajaa painava citymaasturi (3000 kg). Tai 100 m3/s niin kyseessä on täysperävaunurekka. Tämän ulkopuolisen voiman auttamana on mahdollista tehdä liikkeitä täysin ilmassa. Esimerkiksi ”Air Screw” -liike missä tehdään lentokoneen vaakakierrettä muistuttava liike ilmassa.
Talvella freestyle-melontaa voi harjoitella uimahallissa. Flatwater freestyle on hyvin tekninen laji, missä temput ovat hyvin pitkälti samat kuin koskessa. Kärrynpyörät, voltit ja SpaceGodzillat. Suomeen on vakiintumassa vuosittain Nokialla järjestettävä uimahalli-freestyle-kilpailu NOFF.
Freestyle-melonta tapahtuu yleensä muovikanooteilla, jotka ovat noin 200 cm pitkiä. Mutta kilpailussa mikään sääntö ei rajaa pituutta. Lyhyillä kanooteilla haetaan ketteryyttä, vähän kuin taitoluistelija pirutettia keriessä vetää kädet vartaloon kiinni.
Tampereen alueella paras paikka harrastaa freestyle-melontaa on Majankoski. Myös Muroleenkoskessa pystyy tekemään jotain liikkeitä. Kevätvesillä myös Kylmäkoskessa on stoppari ja aalto. Vilppulankoskessa stoppari.. Etelä-Suomessa eteläinen Kymijoki on suosittu harrastepaikka, sekä sitten Neitikoski Lieksassa. Pohjois-Suomessa Tornionjoki on ahkerassa käytössä.
Suomalaiset freestyle-melojat ovat alkaneet menestymään kansainvälisissä kisoissa ihan kohtuullisesti. Vuoden 2009 MM-kisoissa tuli komea 9. sija Suomeen miesten sarjassa.
Linkki: videoesittelyjä freestyle-liikkeistä
Tampereen alueen freestyle-kohteita, videolinkit vihurilaisten tuottamiin videoihin.
| Paikka | Luonnehdinta | Linkit |
|---|---|---|
| Majankoski | Karvianjoessa Tuunajärven kylässä oleva koski, missä on lähes jokaiselle virtausmäärälle jokin paikka. Pystyliikkeille matalahko. Hyvä ja monipuolinen aloittelijoille. Vedenkorkeus yläpuolisesta Vatajankoskesta, jonka lukemat 5-18 tietävät yleensä melottavaa vettä Majankoskelle. | video vedenkorkeus kartta |
| Muroleenkoski | Aloittelijoille sopiva koski missä virranrajaliikkeet ja perus-surffiovat mahdollisia. Koskikurssi 1:n järjestämispaikka. | toimintaohje video kartta |
| Tammerkoski | Keväisin surffausta ihan Tampereen sydämessä. Vaatii matalan vedenkorkeuden Pyhäjärvessä sekä voimalaitosjuoksutuksen yläpuolelta. Yleensä maaliskuussa toimii ja tällöin on monena vuotena peräkkäin vihurilaisetkin käyneet täällä. | video kartta |
| Vehkakoski | Matala stoppari Tampereen Terälahdella, Kiimajoen melontareitin varrella. Toimii tulva-aikaan. | video |
| Kylmäkoski | Kylmäkosken keskustassa Tarpianjoen varrella oleva stoppari ja ala-aalto missä kaatuminen mataluuden takia ei ole suotavaa. | kartta |
| Herralankoski | Lempäälässä Katepal:n kohdalla oleva patorakennelmilla muodostettu keinotekoinen koski. Box weir-varoitus! | video |
| Poutunpato ja Malkakoski | Monipuolinen melontakohde Etelä-Pohjanmaalla. | |
| Siuronkoski | Nokian Siurossa sijaitseva koski. Alaosassa koskea lähinnä virranrajoja sekä voimalaitosuomassa sillan alla voi olla aalto. Tulvauoman yläosassa matalaa terävää kiveä joten ei suositella freestyle-melontaan. | kuvia |
| Vilppulankoski | Vilppulan rautatiesillan alla oleva stoppari. Joen vasemmalta voimakas imu stoppariin mutta joen oikea kyllä purkaa pois. | kuvia video kartta |
Koskislalom
on ainut kesäolympilaji mikä tapahtuu koskessa ja laskettavissa vanhanpolven lajiksi koska laji on ollut olemassa jo pitkään. Talviurheilumielessä lähin laji voisi olla pujottelu. Sen takia koskislalomia kutsutaan myös koskipujotteluksi. Lajissa on tarkoitus meloa rata mahdollisimman nopeasti läpi portteja kiertäen. Portteja on kahdenlaisia, vihreitä myötävirtaportteja ja punaisia vastavirtaportteja. Portteihin osumisesta, sekä ohittamisesta kiertämättä saa aikasakon. Radan kesto on yleensä noin 100 s ja pituus noin 400 m. Koskislalomissa käytetään ketteriä hiilikuitu/kevlarkajakkeja, joille on määritelty 350 cm minimipituus.
Koskisyöksy
on toinen vanhanpolven laji. Lajissa on tarkoitus meloa lähtöportilta maaliportille mahdollisimman nopeasti. Laskulinjat ovat vapaat. Radan kesto on maksimissaan 30 minuuttia. Koskisyöksy tapahtuu minimissään 450 cm pitkillä, virtaviivaisilla kevlar/hiilikuitukajakeilla.
Koskiluokat
Koskia on monenlaisia ja niiden vaikeustason arviointiin on kehitetty luokittelusysteemi. Alunalkaen luokkia on ollut 6, mutta kaluston ja tekniikan kehittyminen on teoriassa tuonut 7. luokan lisäksi. Oheisessa taulukossa kuitenkin esitellään Kanoottiliiton viralliset 6 luokkaa vapaasti lyhennettynä.
Linkki: Virallinen luokittelu
| Luokka | Vaikeustaso | Kuvaus |
|---|---|---|
| 1 | helppo, aloittelijoille | Virtapaikka tai pieniä aaltoja, ei vaaranpaikkoja |
| 2 | vaikeahko | Helposti kierrettäviä esteitä, isompia aaltoja |
| 3 | vaikea | Vaatii jo erityskalustoa ja taitoa. Ei sovi kokemattomille. Isompia aaltoja ja stoppareita, pieniä könkäitä. Yleensä reitit tarkistettava rannalta etukäteen. |
| 4 | hyvin vaikea | Joen ominaisuudet voimistuvat, horisonttilinjat katoavat. |
| 5 | erityisen vaikea | Vaikeita laskulinjoja, isompia vesiputouksia jne. |
| 6 | äärimmäisen vaikea | Vaatii aivovamman että uskaltaa laskea. |
| X | laskukelvoton | Hengenvaara! Patorakenteita mihin voi jäädä kiinni, vesiputous kiville tai vaikka vesi virtaa kivien tai esteiden alta. |
Koskiturvallisuus
Koskessa meloessa on aina käytettävä asiallisia varusteita. Tärkein varuste kanootin ja melan lisäksi on kypärä. Toiseksi tärkein varuste on kaveri vieressä. Älä koskaan melo koskessa yksin ja ilman asianmukaista perehtymistä.
Koskikoulutus
Vihuri järjestää virallista koskikoulutusta jäsenilleen, perinteisesti kahdessa osiossa. Koskikursseilla aloittelijoita voidaan viedä maksimissaan 2. luokan koskiin. Siitä eteenpäin tarvitaan omaa halua mennä eteenpäin ja Vihuristakin löytyy melontaseuraa sekä sparrausta vaativimpiin koskiin.
Koskessa melomiseen on suotavaa opetella kajakkipyörähdys kohtuu hyväksi. Kun tietää että osaa kajakkipyörähdyksen on monesti suoritus itse koskessakin rennompi, kun ei tarvitse jännittää joutuuko uimaan. Hyvä tapa oppia kajakkipyörähdys on käydä talvisin uimahallivuorolla, missä sinua kyllä neuvotaan pyörähdyksen tekemisessä sekä pelata kanoottipooloa missä pyörähdys- ja tasapainotaito kehittyvät.
Sivua on päivitetty viimeksi 11.6.2023.
