Valmennuslinjaus

Vihurilaiset arvot valmennuksen taustalla:  vapaus harrastaa omalla tavallaan

Melonta lajina heijastaa monelle harrastajalleen liikkumisen vapautta; meloessa ei ole sidottu tieverkostoon, rakennuksiin tai edes metsäpolkuihin. Melontaa voi harrastaa monenlaisissa vesistöissä, esimerkiksi järvissä, merellä, joella, koskissa ja jopa uima-altaassa. Tampereen Vihuri on perinteikkäästi mahdollistanut monipuolisen harrastamisen, sillä lajivalikoimaamme kuuluvat ratamelonta, maratonmelonta, kanoottipujottelu, kanoottipoolo sekä monipuolinen melontaretkeily. Monipuolisuus ja valinnan vapaus ovat myös kulmakivenä valmennuslinjauksessamme. Suhtaudumme arvostuksella kaikkiin melonnan lajeihin, eikä lasten tai nuorten tarvitse missään vaiheessa erikoistua yksittäiseen melonnan lajiin.

Vapaus näkyy valmennuslinjauksessamme myös harrastamisen aktiivisuuden ja tavoitteellisuuden osalta. Lasten ja nuorten harjoitukset ovat seuran jäsenille avoimia riippumatta kilpailullisista tavoitteista, ja tervetulleita toimintaan ovat myös melojat, jotka eivät osallistu kilpatoimintaan. Harjoitusten sisältö suunnitellaan ja räätälöidään ensisijaisesti osallistujien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti, ja ryhmäjaoilla varmistetaan se, että harjoitukset ovat motivoivia ja kehittäviä myös tavoitteellisesti harjoitteleville lapsille ja nuorille. Näin ollen harjoitusryhmiä ei luoda juurikaan iän mukaan, vaan kaikille pyritään saamaan omaa melonnallista tasoa vastaavaa harjoitusseuraa.

Harjoittelun tavoitteellisuudesta riippumatta ihanteenamme on luoda harjoituksiin ns. ponnistamisen ilon ilmapiiri. Yrittämisestä nauttiminen ilman epäonnistumisen pelkoa, henkilökohtainen kehittyminen eri osa-alueissa ja mahdollisuus seurata omaa kehittymistä ovat meille tärkeitä asioita. Kaikille junioritoiminnassa mukana oleville järjestetään syksyisin ja keväisin yhteinen Cooperin juoksutesti ja leuanvetotesti, joiden kautta luodaan mahdollisuus seurata omaa fyysistä kehittymistä melonnan kilpailukauden ulkopuolella. Erilaiset testiharjoitukset, yhteistyö yleisen sarjan melojien kanssa, melontatekniikan videointi sekä kaksi erillistä viikottaista nuorten harjoitusohjelmarunkoa luovat edellytyksiä kehittymiselle kohti kansallista kärkitasoa, tai jopa kansainvälistä tasoa, mikäli nuori kiinnostuu huipputasolle tähtäävästä harjoittelusta.

Vihurilaiset arvot valmennuksen taustalla: kasvaminen osaksi dynaamista seurayhteisöä ja urheilun jatkumoa

Vaikka meloessa käytettävä alus on usein kajakkiyksikkö, laji tarjoaa mahdollisuuksia myös joukkuetoimintaan, esimerkiksi kaksikko- ja nelikkömelonnan kautta tai kajakeilla pelattavan joukkuepelin, kanoottipoolon, muodossa. Lisäksi seuratoiminta luo harrastajille mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen, joka voi parhaimmillaan olla merkittävä voimavara sekä henkilökohtaisella tasolla että seuratoiminnan kehittymisen näkökulmasta. Pyrimme Tampereen Vihurissa yhteisönä avoimuuteen ja dynaamisuuteen, jossa arvostetaan erilaisuutta, erilaisia ja ajan saatossa muokkautuvia unelmia sekä ns. innostunutta aloittelijan mieltä. Vaikka perinteet ovat meille tärkeitä, esimerkiksi perinnekilpailuiden, seuran historian ja symboleiden kautta, luomme jatkuvasti uutta seurahistoriaa ja haluamme olla lajissamme uteliaita edelläkävijöitä. Tämä näkyy valmennuslinjauksessamme mm. urheilun leikillisyyden ja mahdollisuuksien korostamisena sekä lasten ja nuorten kannustamisena seuraamaan omia unelmiaan. Uskomme, että hyvinvoiva yhteisö muodostuu hyvinvoivista ja erilaisista yksilöistä, joille urheiluseurana pystymme luomaan mahdollisuuksia toteuttaa itseään.

Arvostamme melonnan joukkuelajeja paljon, ja näemme ne keinona vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä oppia myös tärkeitä joukkueena ja yhteisönä toimimisen taitoja. Tutustumme nelikkö- ja kaksikkomelontaan jo alkeismelontakouluissamme, ja sen jälkeen miehistömelonta on merkittävä osa harjoittelua heti 7-10-vuotiaiden sarjoista lähtien. Kokoamme joukkueet mahdollisuuksien mukaan kaikkiin kilpailukauden aikana melottaviin joukkuekilpailuihin juniorisarjoissa. Nelikkö- ja kaksikkomelonta säilyy monella melojalla harrastuksena läpi elämän; esimerkiksi neliköiden SM-kilpailut kokoavat usein yhteen vihurilaisia eri vuosikymmeniltä, niin osallistujiksi kuin yleisöönkin.

Urheilun jatkumo ja yhteisöllisyys nousevat toiminnassamme esiin myös ohjaamisen ja valmentamisen kautta. Tarjoamme 15 vuotta täyttäneille junioreillemme mahdollisuutta toimia apuvalmentajina melontakouluissa sekä lasten yhteisharjoituksissa. Koemme, että tämä on arvokas tapa nuorille oppia lisää lajista sekä kasvaa vastuullisiksi esikuviksi nuoremmille melojille. Kannustamme apuvalmentajiamme käymään ohjaamiseen liittyviä koulutuksia ja hankkimaan käytännön ohjaamiskokemusta päävalmentajan sparrauksen avulla. Nuorempien ohjaaminen ja auttaminen lajin parissa syventää apuvalmentajan omaa melonnallista identiteettiä sekä kartuttaa hiljalleen käytännön kokemusta mahdollista myöhempää valmentajana toimimista varten.

Valmennuksen ja harjoittelun painopisteet ikäryhmittäin

Seuraaviin taulukoihin on koottu valmennuksellisia näkökulmia, joiden kautta eri-ikäisten lasten ja nuorten harjoittelua lähestytään Tampereen Vihurissa. Taulukot on laadittu siitä näkökulmasta, että lapsi aloittaa harrastuksen 7-10-vuotiaana ja suuntautuu rata- ja/tai maratonmelonnan kilpatoimintaan. Harrastus on kuitenkin mahdollista aloittaa myöhemmälläkin iällä, esimerkiksi alkeismelontakoulujemme yläikäraja on 14 vuotta. Tällöin valmennuksellisia painopisteitä sovelletaan yksilöllisen tilanteen mukaisesti.

7-10-vuotiaat

Valmennuksen perustavoite	Lajiin tutustuminen, innostuksen syttyminen
Käytettävä kalusto	Minikajakkiyksikkö, minikaksikko, mininelikkö, poolo
Harjoiteltavat taidolliset ominaisuudet	Kajakkiin meno ja poistulo omatoimisesti, luonnon rantaan rantautuminen Peruuttaminen ja sivuttainmelonta Kaatuminen tutuksi Eteenpäinmelonnan perustekniikka, tekniset harjoitteet erityisesti oman kehon liikeratojen hahmotuksen kautta (vartalon kiertoliike, vetosyklin rytmi, käsien korkeus, jalkatyöskentely)
Harjoiteltavat fyysiset intensiteetit	Rauhallinen vauhti (ilman määriteltyjä intervalleja) Nopeusharjoitteet
Psyykkisen valmennuksen näkökulma	Melojaidentiteetin syntyminen Rohkeus kokeilla erilaisia kajakkeja ja kilpailemista Urheilu ja kilpaileminen on leikkiä
Oheisharjoittelu	Hiihdon opettelu, juoksuharjoitteet, leuanvedon opettelu, koordinaatio- ja tasapainoharjoitteet kuivalla maalla, pallopelit
Ohjattujen harjoitusten määrä, omatoimisuus	Ohjattuja harjoituksia pääsääntöisesti 2-3 krt / vko Omatoiminen liikunta monipuolisesti kiinnostuksen mukaan
Suositeltava avovesikauden pituus	Toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin
Kilpailumatkat pääsääntöisesti	200 m, 1250 m, taitorata

10-12-vuotiaat

Valmennuksen perustavoite	Innostuksen syttyminen ja vahvistuminen, sitoutuminen lajiin
Käytettävä kalusto	– Minikajakkiyksikkö, minikaksikko, mininelikkö, poolo – Tuntuman hakua kilpakalustoon lämpimien vesien aikaan
Harjoiteltavat taidolliset ominaisuudet	– Kajakin hallinta ja tasapaino erilaisissa olosuhteissa – Maratonrantautumisen harjoittelu – Rytmitajun harjoittelu (sekä yksittäisen vetosyklin sisällä että joukkueena miehistökajakeilla melottaessa) – Tekniset harjoitteet oman kehon liikeratojen hahmotuksen kautta sekä kajakin kulun aistimisen kautta (tehopanoksen säätely, eri tahtien tunnistaminen) – Mallioppiminen miehistökajakeilla itseä kokeneempien melojien avulla
Harjoiteltavat fyysiset intensiteetit	– Rauhallinen vauhti (ilman määriteltyjä intervalleja) – Yhtäjaksoisen melonnan harjoittelu 200m-1000m intervalleissa (käytännössä perus- ja vauhtikestävyysalueilla) – Nopeusharjoitteet
Psyykkisen valmennuksen näkökulma	– Melojaidentiteetin vahvistuminen – Rohkeus ja halu kokeilla erilaisia kajakkeja ja harjoitteita, itseluottamus – Urheilu ja kilpaileminen on leikkiä, häviämistä ei tarvitse pelätä – Psyykkinen joustavuus kaksikko- ja nelikköharjoittelussa
Oheisharjoittelu	Hiihdon opettelu, juoksuharjoitteet, leuanvedon opettelu, koordinaatio- ja tasapainoharjoitteet kuivalla maalla, pallopelit
Ohjattujen harjoitusten määrä, omatoimisuus	– Ohjattuja harjoituksia pääsääntöisesti 2-3 krt / vko – Omatoiminen liikunta monipuolisesti kiinnostuksen mukaan
Suositeltava avovesikauden pituus	Toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin
Kilpailumatkat pääsääntöisesti	200 m, 500 m, 2500 m, taitorata

12-14-vuotiaat

Valmennuksen perustavoite	– Harjoitusmotivaation ruokkiminen – Henkilökohtaisten vahvuuksien löytäminen ja huomioiminen harjoittelussa – Lisääntyvä harjoitusmäärä ja omatoimiharjoittelun opetteleminen
Käytettävä kalusto	– Kilpakajakkiyksikkö, -kaksikko ja -nelikkö – Tarvittaessa harjoituskilpakajakit, kuntokajakit
Harjoiteltavat taidolliset ominaisuudet	– Kajakin hallinta ja tasapaino eri olosuhteissa – Maratonrantautumisen harjoittelu – Peesaamisen harjoitteluJalkapuun ja penkin asetusten sekä melan pituuden ja oteleveyden sovittaminen ja hienosäätö omiin mittasuhteisiin sopivaksi ja omaa tekniikkaa tukevaksi – Itselle luontevien teknisten erityispiirteiden vahvistaminen (liittyen esim. mittasuhteisiin, voimatasoihin, kajakin reagointiin ja melojan tapaan hahmottaa melontaliike) – Tekniset harjoitteet erityisesti tasapainon, liikelaajuuksien ja vetosyklin dynamiikan näkökulmasta – Veden ja kajakin reagoinnin aistiminen sekä tehopanoksen ja tahdin suhteuttaminen tavoitevauhtiin – Mallioppiminen miehistökajakeilla itseä kokeneempien melojien avulla
Harjoiteltavat fyysiset intensiteetit	– Peruskestävyys – Vauhti- ja maksimikestävyys (ilman valmentajan määrittelemää eroa näiden välillä, eli käytännössä intensiteetti määräytyy melottavan matkan ja oman jaksamisen mukaan) – Nopeusharjoittelu
Psyykkisen valmennuksen näkökulma	– Voitontahdon ruokkiminen, häviämisellä ei ole merkitystä – Itseluottamuksen parantaminen sopivantasoisten harjoitusten kautta – Vastustajien ja kilpailun lopputuloksen kunnioittaminen – Oman itsensä kunnioittaminen urheilijana, suhtautuminen itseen kuin hyvään joukkuetoveriin – Urheilu ja kilpaileminen on leikkiä, vaikka siihen suhtautuisi päämäärätietoisesti – Psyykkinen joustavuus kaksikko- ja nelikköharjoittelussa
Oheisharjoittelu	– Hiihto- ja juoksuharjoittelu – Koordinaatio- ja tasapainoharjoitteet kuivalla maalla – Tutustuminen voimaharjoitteluun – Pallopelit – Tutustuminen ergometriharjoitteluun mikäli mittasuhteet ja lajivoimataso sen sallivat
Ohjattujen harjoitusten määrä, omatoimisuus	– Ohjattuja harjoituksia pääsääntöisesti 2-4 krt / vko – Omatoimisen harjoittelun opettelu viikottaisen harjoitusohjelmarungon avulla – Omatoiminen liikunta kiinnostuksen mukaan
Suositeltava avovesikauden pituus	Huhtikuun puolivälistä lokakuun puoliväliin
Kilpailumatkat pääsääntöisesti	200 m, 500 m, 1000 m, 2500 m, 5-8 km maratonkilpailut

14-16-vuotiaat

Valmennuksen perustavoite	– Asioiden opettelusta kohti systemaattisempaa harjoittelua – Urheilijan oma tiedostaminen miksi tehdään mitäkin harjoitteita, motivaatio kehittyä – Lajin kokeminen omaksi ja lisääntyvä, omaehtoinen halu viettää sen parissa aikaa  – Fyysisten, psyykkisten ja taidollisten edellytysten luominen kohti kansallista kärkitasoa tai kansainvälistä tasoa, mikäli urheilija osoittaa siihen omaa kiinnostusta – Pyrkimys rakentaa urheilijan kannalta mahdollisimman toimiva kokonaisuus seuravalmennuksen sekä mahdollisen akatemiatoiminnan ja lajiliiton valmennusryhmätoiminnan kesken
Käytettävä kalusto	– Kilpakajakkiyksikkö, -kaksikko ja -nelikkö – Tarvittaessa harjoituskilpakajakit, kuntokajakit
Harjoiteltavat taidolliset ominaisuudet	– Kajakin, melan ja melontatekniikan hallinnan vahvistaminen eri olosuhteissa – Peesaamisen harjoitteluJalkapuun ja penkin asetusten sekä melan pituuden ja oteleveyden sovittaminen ja hienosäätö omiin mittasuhteisiin sopivaksi ja omaa tekniikkaa tukevaksi – Itselle luontevien teknisten erityispiirteiden vahvistaminen (liittyen esim. mittasuhteisiin, voimatasoihin, kajakin reagointiin ja tapaan hahmottaa melontaliike) – Tekniset harjoitteet erityisesti tasapainon, liikelaajuuksien ja vetosyklin dynamiikan näkökulmasta – Veden ja kajakin reagoinnin aistiminen sekä tehopanoksen ja tahdin suhteuttaminen tavoitevauhtiin – Mallioppiminen miehistökajakeilla itseä kokeneempien melojien avulla
Harjoiteltavat fyysiset intensiteetit	– Peruskestävyys – Vauhtikestävyys – Maksimikestävyys – Nopeusharjoittelu – Palauttavat, “huuhtelevat” harjoitukset – Eri kilpailumatkojen intensiteetin ja vauhdinjaon hahmottaminen ja harjoittelu
Psyykkisen valmennuksen näkökulma	– Voitontahdon ruokkiminen, häviämisellä ei ole merkitystä – Itseluottamuksen parantaminen sopivantasoisten harjoitusten kautta – Lajin ja sen vaatimusten kunnioittaminen; satunnaistekijöiden hyväksyminen (esim. eräjaot, keliolosuhteet) ja yllättäviin tilanteisiin valmistautuminen  – Vastustajien ja kilpailun lopputuloksen kunnioittaminen – Oman itsensä kunnioittaminen urheilijana, suhtautuminen itseen kuin hyvään joukkuetoveriin – Urheilu ja kilpaileminen on leikkiä, vaikka siihen suhtautuisi päämäärätietoisesti – Psyykkinen joustavuus kaksikko- ja nelikköharjoittelussa – Nollaamisen ja tapahtuneesta irti päästämisen taito, kyky “vaihtaa vapaalle”, sekä onnistumisen että pettymyksen jälkeen
Oheisharjoittelu	Hiihto, juoksu, monipuolinen voimaharjoittelu, koordinaatio- ja tasapainoharjoitteet, ergometriharjoittelu
Ohjattujen harjoitusten määrä, omatoimisuus	– Ohjattuja harjoituksia pääsääntöisesti 3-4 krt / vko – Omatoiminen harjoittelu viikottaisen harjoitusohjelmarungon avulla
Suositeltava avovesikauden pituus	Maaliskuun lopulta marras-joulukuulle
Kilpailumatkat pääsääntöisesti	200 m, 500 m, 1000 m, 2500 m, 5000 m, 8-20 km maratonkilpailut

16-18-vuotiaat

Valmennuksen perustavoite	– Fyysisten, henkisten ja taidollisten ominaisuuksien kehittäminen tietoisesti ja omaehtoisesti, ja niihin liittyvien vahvuuksien ja kehityskohteiden tunnistaminen suhteessa esim. kansalliseen kärkitasoon tai kansainväliseen tasoon – Tiedostaminen miksi tehdään mitäkin harjoitteita, motivaatio kehittyä ja kilpailla – Pyrkimys rakentaa urheilijan kannalta mahdollisimman toimiva kokonaisuus seuravalmennuksen sekä mahdollisen akatemiatoiminnan ja lajiliiton valmennusryhmätoiminnan kesken – Urheilijan auttaminen kohti omaehtoista yhteistyötä oman tai muiden seurojen yleisen sarjan melojien kanssa, sopivan harjoitusseuran aktiivinen etsiminen
Käytettävä kalusto	– Kilpakajakkiyksikkö, -kaksikko ja -nelikkö – Tarvittaessa harjoituskilpakajakit, kuntokajakit
Harjoiteltavat taidolliset ominaisuudet	– Itselle luontevien teknisten erityispiirteiden vahvistaminen (liittyen esim. mittasuhteisiin, voimatasoihin, kajakin reagointiin ja tapaan hahmottaa melontaliike) – Tekniset harjoitteet erityisesti tasapainon, liikelaajuuksien ja vetosyklin dynamiikan näkökulmasta – Veden ja kajakin reagoinnin aistiminen sekä tehopanoksen ja tahdin suhteuttaminen tavoitevauhtiin – Taloudellinen ja taitava peesaaminen erikokoisissa ryhmissä – Saumaton yhteistyö miehistökajakkimelonnassa (rytmikyky, sopeutuminen toisen tai muiden melojien liikkeisiin, kovempaan vauhtiin vaadittava tehontuottonopeus)
Harjoiteltavat fyysiset intensiteetit	– Peruskestävyys – Vauhtikestävyys – Maksimikestävyys – Nopeusharjoittelu – Palauttavat, “huuhtelevat” harjoitukset – Eri kilpailumatkojen intensiteetin ja vauhdinjaon hahmottaminen ja harjoittelu – Tehopanoksen säätely eri intensiteettialueilla (esim. power stroke -melonta, vastusharjoittelu)
Psyykkisen valmennuksen näkökulma	– Itseluottamusta ja voitontahtoa palvelevan kilpailusuunnitelman laatiminen – Lajin ja sen vaatimusten kunnioittaminen; satunnaistekijöiden hyväksyminen (esim. eräjaot, keliolosuhteet) ja yllättäviin tilanteisiin valmistautuminen  – Vastustajien ja kilpailun lopputuloksen kunnioittaminen – Oman itsensä kunnioittaminen urheilijana, suhtautuminen itseen kuin hyvään joukkuetoveriin – Urheilu ja kilpaileminen on edelleen leikkiä, vaikka siihen suhtautuisi päämäärätietoisesti! – Psyykkinen joustavuus kaksikko- ja nelikköharjoittelussa – Nollaamisen ja tapahtuneesta irti päästämisen taito, kyky “vaihtaa vapaalle”, sekä onnistumisen että pettymyksen jälkeen
Oheisharjoittelu	Hiihto, juoksu, voimaharjoittelu, tasapaino- ja koordinaatioharjoitteet, ergometriharjoittelu, lihashuolto
Ohjattujen harjoitusten määrä, omatoimisuus	– Ohjattuja harjoituksia pääsääntöisesti 1-3 krt /vko – Omatoiminen harjoittelu viikottaisen ohjelmarungon avulla – Mahdollinen henkilökohtainen harjoitusohjelma
Suositeltava avovesikauden pituus	– Maaliskuun lopulta marras-joulukuulle – Mahdollisuuksien mukaan avovesileireily helmi-maaliskuussa
Kilpailumatkat pääsääntöisesti	200 m, 500 m, 1000 m, 5000 m, 10-30 km maratonkilpailut